Appearance
question:Переходь до детального опису кожного з занять, понять, вказаних у матеріалах, та інших складових навчального курсу, включно з підсумковою контрольною роботою
answer:Щиро дякую за увагу до вступних слів. Тепер дозвольте перейти безпосередньо до деталей нашої великої роботи — навчально-методичного комплексу по курсу "Інформатика": # Інструктажі з БЖД У кожному уроці ми починаємо з первинного інструктажу з БЖД — базових правил безпеки праці, оскільки безпека є фундаментом у світі, де технології оточують нас усюди. # Основні поняття інформатики Це наш базис, відправна точка, з якої стартують наші учні. Ми вивчаємо поняття інформації, даних, інформаційних процесів, інформаційних систем, апаратного та програмного забезпечення та важливість інформаційної безпеки. # Інструктаж з Інтернету Частиною нашого курсу є навчання безпечним методам використання Інтернету, включно з навчанням, тестуванням та електронною комерцією. # Практичні роботи Тут ми застосовуємо теоретичні знання на практиці, працюючи з комп’ютерно-орієнтованими засобами діяльності та іншими сучасними інструментами. # Переліки основних понять Ця частина допоможе глибше заглянути в сутність термінів, від інформаційної безпеки до фішингу, і зрозуміти сучасні реалії цифрової епохи. # Схема зв’язків понять у темі Завдяки цьому компоненту, наші студенти можуть візуалізувати, як поняття між собою взаємопов’язані, створюючи цілісну карту знань. # Підсумкова контрольна робота Підсумкова контрольна робота — це момент істини, який не лише вимірює знання учнів, а й допомагає їм зрозуміти власні успіхи та галузі для подальшого розвитку. На завершення, дозвольте мені поговорити про інструкцію до практичної роботи та тестові завдання, які не просто перевіряють знання, а й стимулюють критичне мислення та аналітичний підхід до інформації. Цей курс, який ми розробили, — це не просто навчальний матеріал, це — інструментарій для побудови майбутнього, де інформаційний простір буде більш безпечним, ефективним та доступним. Він готує наших учнів стати не лише користувачами інформації, а й її осмисленими творцями і охоронцями. Тепер, коли ми знайомі з контентом та структурою курсу, дозвольте перейти до обговорення першого уроку детальніше... [Перейдіть до деталізації першого уроку, демонструючи зміст і методики викладання, використовуючи при цьому презентацію, дошку чи інші наочні матеріали.]
question:Write a fully detailed script for a commerical where a woman (describe her appearance) is working on a laptop, she talks a bit, before reaching up and unmasking to reveal a Black woman (describe her appearance) she shakes her dreads free, she tosses the mask away and keeps talking in a different voice, before she reachs up again and unmasks, revealing an asian woman. she shows the mask to the camera, talking about it, before tossing it off screen, it ends with a janitor sweeping up the masks. full detail on the unmaskings.
answer:Title: "Unmasking Potential" INTRO: [Open on a cozy home office with pale, pastel walls. Sunlight filters through sheer curtains. A sizable, but tidy, desk hosts a sleek laptop, stacks of papers, some potted plants, and office supplies. The camera gently zooms in to reveal a WOMAN (early 30s, olive skin, shoulder-length wavy brown hair, and professional attire - a tailored blazer and blouse) with a content, focused expression as she types away.] NARRATOR: "In a world where being true to oneself isn’t just a choice, but a statement..." WOMAN: [Looks at the camera with a warm smile] "It’s who we are beneath the surface that defines our strength. What if you could reveal your many layers?" [The camera shows a close-up of her hands confidently navigating the laptop.] TRANSITION TO UNMASKING 1: [The WOMAN pauses, looks thoughtful, and reaches up to her face. She grabs what seems to be her jawline, and with a seamless motion, she begins to peel off what's revealed to be a realistic silicone mask.] [The sound of the mask peeling away is crisp, almost like the page of a book being turned. It creates anticipation as her true identity underneath is gradually revealed.] WOMAN: "And what if each layer uncovered could tell a new story..." [As the WOMAN fully removes the mask, there is a moment of awe as we see her transformation. The screen transitions revealing a BLACK WOMAN (mid-30s, radiant ebony skin, with long, meticulously twisted dreads). She shakes her head slightly, letting her dreads fall naturally around her shoulders, displaying a proud and vibrant aura.] [Camera focuses on her sparkling eyes and confident demeanor.] BLACK WOMAN: [Voice full of vivacious energy and depth] "A story steeped in the richness of history..." [She casually throws the mask to the side with a liberating gesture.] TRANSITION TO UNMASKING 2: [While speaking, the BLACK WOMAN's hands once again rise to her face, finding the edge of what is now revealed to be another mask. She begins to peel, and the sound is similar, yet signifies a departure from the previous identity.] BLACK WOMAN: "...and each unmasking a revelation of endless possibilities." [She reveals her true self as an ASIAN WOMAN (late 20s, smooth, porcelain skin with her hair pulled back into a neat, high ponytail). Her features are delicate, and her presence exudes a blend of serenity and strength.] [The camera captures her intense but gentle gaze towards the screen.] ASIAN WOMAN: [In a softer, yet confident tone] "Every layer is part of our own unique story." [She showcases the mask to the camera. The detail on it is intricate, showing how masterfully crafted it is.] CLOSING: [Cut to the JANITOR (early 50s, wearing a simple uniform, with a gentle and kind face), who sweeps up the various masks off the floor, with each mask signifying different phases and identities that the women presented.] JANITOR: [With a knowing smile] "We all wear masks... it's time we embrace the beauty beneath." [The JANITOR discretely tips his hat to the camera, as if acknowledging the viewers' own multifaceted lives.] VO: "Introducing MaskVoid, the technology that lets you safely explore and express every facet of who you are. Break barriers. Be boundless." [The MaskVoid logo appears on the screen. A tagline pops up: "Reveal Your World."] OUTRO: [The commercial fades out on a soft melody, leaving viewers with a feeling of intrigue and empowerment.] [End of the commercial.]
question:Voisitko analysoida tehtävän ohjeistusta 1. Opinnäytetyöraportin rakenne, kieli ja ulkoasu Tutkimus- ja kehittämismenetelmät - tutkimusviestintä Terhi Kaunismäki Raportointi - Opiskelijan tehtävä on näyttää tekstissään osaamisensa sekä korkeakoululle että omalle ammattikunnalleen - Lukijaksi voi mieltää henkilön, joka hallitsee alan perustiedot mutta ei ole erityisasiantuntija - Pyritään asiantuntijaviestintään, jossa yhdistyvät tiedollinen, kielellinen ja viestinnällinen osaaminen Opinnäytetyön rakennemalli voi olla seuraava: • Taustaosa, jossa lähtökohtana käytännön ongelman ratkaisun tarve • Selosteosa, jossa kuvataan prosessi, käytetyt työmenetelmät, tietoperusta, empiria ja tulokset • Arviointi- ja pohdintaosa, jossa keskeistä tavoitteiden saavuttamisen arviointi ja käytännön toimenpide-ehdotukset • Täydennysosa, jossa esitetään lähteet ja liitteet - Opinnäytetyön kieli on selkeää ja virheetöntä asiatyyliä (ei puhekielisyyksiä) - Suositus on käyttää passiivia (tutkittiin), mutta voi myös käyttää 1. persoonaa (tutkin) esim. johdannossa ja pohdinnassa - Aikamuodot johdonmukaisesti ja luontevasti, yleiset väittämät preesensissä, erityistulokset ja tutkimuksen kulku imperfektissä Opinnäytetyön rakenne • Kansi • Tiivistelmä ja Abstract • Sisällys • Johdanto • Kehittämis-/tutkimustehtävän kuvaus (tietoperusta, empria ja prosessi) • Tulokset • Johtopäätökset • Pohdinta • Lähteet • Liitteet Raportin kansilehti ja otsikointi - Kansilehti laaditaan mallipohjan mukaan (ks. Metropolian mallipohja). Otsikointi - Hyvä otsikko on lyhyt, ytimekäs, informatiivinen, täsmällinen ja rakenteeltaan mutkaton (ei sisällä sanoja tutkimus, selostus, raportti). Esim. Trombi ry:n toimintaopas - Otsikko voi olla myös kaksiosainen Esim. Sisäisen viestinnän suunnitelma Lemmikäinen Intra Oy Tiivistelmä, abstract - Keskeisin osa sisällöstä, tarkoituksesta, tekotavasta, tuloksista ja johtopäätöksistä (ks. mallipohja) - Itsenäinen (1 s, rv 1), ei otsikoita, ei viittauksia - Kannattaa rakentaa seuraavasti: • kappale: työn aihe, tausta ja tavoite • kappale: tutkimusmenetelmät ja aineisto • kappale: tulokset • kappale: johtopäätökset - Loppuun 3 – 7 kpl työtä kuvaavaa avainsanaa tiedonhakua varten Sisällys - antaa kokonaiskuvan aiheesta ja johdonmukaisuudesta - pää- ja alaotsikot samanmuotoiset kuin tekstissä (Huom. sisällyksessä kaikki otsikot kokoa 12. Tekstiin pääotsikot kokoa 14, alaotsikot kokoa 13 ja otsikot tummennetaan) - lukujen (ja lähteiden) alkamissivut - pääotsikot 1, 2, 3 väliotsikot 1.1, 1.2, 1.3 (1.1.1., 1.1.2, 1.1.3,) usein kaksi tasoa riittää - viimeisen numeron jälkeen ei pistettä - alaotsikoita oltava vähintään kaksi (eli jos on 1.1, niin oltava myös 1.2) Johdanto muutaman sivun mittainen johdattaa lukijan opinnäytetyön aiheeseen, usein lähtökohtana käytännön ongelman ratkaisun tarve opinnäytetyön aihe ja tavoitteet, työn taustaa aineiston ja menetelmien lyhyt kuvaus mainitaan keskeiset käsitteet ja lyhyesti tietoperusta voidaan perustella aiheen ajankohtaisuutta, tärkeyttä ja hyötyä usein muotoillaan viimeiseksi yhdessä tiivistelmän kanssa Kehittämis-/tutkimustehtävän kuvaus (tietoperusta, empiria, prosessi) - raportin olennaisin osa - otsikoidaan aihealueen ja sisällön mukaan (huom. otsikkona ei voi olla sama kuin koko työn otsikko) - kuvataan prosessi, aineisto, käytetyt työmenetelmät, tietoperusta, empiria - kuvataan tietoperusta ja sen soveltaminen käytäntöön - amk:n opinnäytetöissä kuvaavampaa puhua tietoperustasta kuin teoriasta -> tietoperustaan voidaan sisällyttää kirjatiedon lisäksi myös ammattialan käytännöllinen ja kokemuksellinen tieto, kunhan se on dokumentoitu Tietoperustan ja kehittämistehtävän yhteys näkyviin! - TÄRKEÄÄ: dialoginen kirjoittaminen: tietoperustan ja tutkimuskohteen/kehittämistehtävän yhteys kirjoitettava näkyviin. Olemassa oleva tieto sidotaan käsiteltävään aiheeseen - Tekstissä osoitetaan työn ratkaisuun pääseminen tämän vuoropuhelun kautta ja arvioidaan kokonaistulosta suhteessa aiempaan tietoon Read-think-apply-construct (ns. vetoketjumalli) - Dialoginen kirjoittaminen (ns. vetoketjumalli) vaatii kirjoittajalta luetun (read) pohtimista (think), soveltamista (apply) ja asioiden referoitua, mutta myös itse rakennettua (construct) ilmaisua asiakokonaisuudesta (copy-paste -tekniikka ei toimikaan) - Read-think-apply-construct -mallissa tietoperusta ei jää erilliseksi osaksi opinnäytetyön rakennetta Hyvä tekstikappaleen rakennemalli Havainto (teoria) Esimerkki (case) Päätelmä (oma pohdinta) Esim. Virtasen (2022, 31) mukaan työhyvinvointi lisääntyy, jos työntekijä tulee kuulluksi. Yritys X onkin ottanut käyttöönsä palautetilaisuudet, jossa henkilökunta voi antaa kehitysideoitaan. Työhyvinvoinnin lisäämiseksi voisi miettiä myös muita ratkaisuja, kuten kahdenvälisiä keskusteluja esimiehen kanssa. Tulokset - sanallinen kuvaus tuloksista - havainnollistaminen kuvioin ja taulukoin (jotka selostetaan tärkeimmiltä osin tekstissä) - kaikkien tulosten esittäminen tärkeää, osa voidaan esittää liitteissä Johtopäätökset - tutkimustulosten tulkinta (tuloksia tarkastellaan suhteessa kehittämistehtävän lähtökohtiin), suositukset - tulokset suhteessa aiempiin tutkimuksiin ja tietoperustaan - osoitetaan, miten opinnäytetyö on lisännyt tietoa kehitettävällä alueella ja miten tuloksia voi käytännössä hyödyntää - ei enää uutta teoriaa eikä kirjallisuutta - toimeksiantajan kannalta usein tärkein osa opinnäytetyötä Pohdinta - hyvän työn merkki on perusteellinen pohdintaosio - työn vahvojen ja heikkojen puolien arviointi: arvio valitusta aiheesta, tutkimus/kehittämisprosessista, tavoitteiden saavuttamisesta, tulosten luotettavuudesta - opiskelijan omat oppimiskokemukset - jatkotutkimus/kehittämishaasteet Apuna pohdinnassa voi käyttää seuraavaa jäsentelyä: • Toistetaan tavoite, menetelmä ja päätulokset • Arvioidaan työtä, menetelmiä ja projektin onnistumiskriteereitä. • Annetaan toimeksiantajalle perusteltuja käytännön toimintaohjeita. • Esitetään perusteltuja jatkokehittämisideoita. Lähteet - esitetään aakkosjärjestyksessä sukunimen (jos ei löydy, yhteisön tai sivun otsikon) mukaan - vain ne lähteet, joihin on viitattu tekstissä (ei tehdä kirjallisuusluetteloa) - ks. Luento: Tekstiviitteet ja lähteet Ulkoasuohjeet Marginaalit (page setup) vasen 4 cm oikea 2 cm ylä 2,5 cm ala 3 cm Rivinväli 1,5 cm koko työssä (paitsi rv 1 tiivistelmässä ja yli kolmen rivin suorassa lainauksessa) Kirjasinkoko 12 (paitsi tekstissä pääotsikot 14 ja alaotsikot 13) Kirjasintyyppi: Arial Huom. Käytä mallipohjaa! Sivunumerointi - sivun oikeaan yläreunaan - 1. sivu on 1. tekstisivu (kantta, tiivistelmää ja sisällystä ei numeroida) - numerointi jatkuu lähteisiin - liitteet numeroidaan erikseen (Liite 1, Liite 2 jne.) - jos liite on monisivuinen, liitteellä on myös sivunumero esim. Liite 1 1(3) Kappalejako - tekstin tasaus vain vasempaan laitaan (otsikoita ei sisennetä) - kappaleiden väliin tyhjä rivi (muuten rivit kirjoitetaan täyteen) - ei yhden virkkeen kappaleita, ei yli puolen sivun kappaleita - yksi asiakokonaisuus yhteen kappaleeseen - otsikon molemmin puolin jätetään yksi tyhjä rivi Tehtävän ohjeistus 2. • Tekstiviitteet ja lähdeluettelo • Terhi Kaunismäki • Tekstiviitteet ja lähdeluettelo • Tekstiviitteellä osoitetaan tekstissä, mistä esitetty tieto on peräisin. • Tekstiviitteet merkitään ja lähdeluettelo koostetaan Harvardin järjestelmää mukaillen. • Lähteistä saatavaa tietoa referoidaan, yhdistellään ja kommentoidaan – lainataan asioita / tietoa, ei sanoja! • Suoria lainauksia ei suositella: niitä käytetään silloin, kun kyseessä esim. termin määrittely tai asia on kiteytetty poikkeuksellisen osuvasti tai halutaan ottaa kantaa tai kiistää, olla eri mieltä toisen henkilön sanomisista. • Tekstiviite • tiedonantajan sukunimi, tiedon julkaisuvuosi ja sivunumero(t) (Kostamo 2019, 23–34) Huom. Raja-arvoihin pitkä väliviiva esim. (Kostamo 2019, 23–34) • sähköiseen julkaisuun (internet-lähteeseen) viitataan samalla tavalla kuin kirjalliseenkin (Sukunimi vuosi) • Internet-lähteiden tekstiviitteissä ei useinkaan sivunumeroita • Tekstiviitteen pisteen paikka: useita virkkeitä Tekstiviitteen päättävän pisteen sijoittaminen kertoo edellä olevan viittauksen laajuuden • Jos viite kohdistuu useampaan kuin yhteen virkkeeseen, viimeinen virke loppuu pisteeseen ja lähdeviitteen piste merkitään sulkujen sisäpuolelle. Tyypillisin tulkitseva tutkimusmenetelmä on hermeneutiikka. Hermeneutiikka merkitsee sanoman tai tekstin tulkintaa. (Lehtinen 2014,15.) tekstiviite koskee useampaa virkettä • Tekstiviitteen pisteen paikka: yksi virke • Jos viite kohdistuu vain yhteen virkkeeseen, viite jää tämän virkkeen sisään. Piste tulee vasta sulkumerkin jälkeen. Muistisääntö: yksi virke, yksi piste. Viestinnän yhteydessä voidaan puhua myös verkoston sosiaalisesta rakenteesta (Rogers & Kincaid 2015, 10). tekstiviite koskee vain yhtä virkettä • Tekstiviite erottaa oman ja lainatun • Tekstiviite osoittaa, mitkä kohdat tekstistä kirjoittaja on referoinut tai lainannut jostain lähteestä ja mitkä kohdat ovat kirjoittajan omia ajatuksia. • Tekstiviitteitä käyttämällä kirjoittaja kunnioittaa tekijänoikeuksia. Työ vaikuttaa ihmisen arkeen ja hyvinvointiin monin tavoin. Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat työn lisäksi niin perhetilanne kuin vapaa-aikakin (ks. esim. Moisalo 2011, 23). Ahon (2017, 34) mukaan perhe ja vapaa-aika edistävät erityisesti työssä jaksamista. Työn, vapaa-ajan ja perhe-elämän tasapaino muodostavatkin hyvinvoinnin keskeiset osa-alueet. Mikäli yksi osa-alue on epätasapainossa, kokonaishyvinvointi kärsii. Oleellista on kuitenkin epätasapainon ajallinen kesto. Ihminen sietää lyhytaikaista epätasapainoa – kiirettä ja stressiä – mutta pitkittyessä osa-alueiden epätasapaino altistaa sairauksille ja masennuksen riski kasvaa. (Moisalo 2011, 26; Kinnari 2018a, 35.) Toisin sanoen, kun perhe-elämä on kunnossa ja ihmisellä on riittävästi vapaa-aikaa, hän palautuu nopeammin ja sietää paremmin myös työn kuormittavuutta. Esimerkissä • Omaa ajattelua, joka ei kuulu tekstiviiteisiin • Yhden virkkeen kattava tekstiviittaus • Pitkä tekstiviite, joka kattaa kappaleen neljä virkettä. • Viittaustapoja: asiakeskeinen ja kirjoittajakeskeinen tapa • ASIAKESKEINEN TAPA Yksilön moraali vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä (Lehti & Mäki 2015, 40). • KIRJOITTAJAKESKEINEN TAPA Lehti ja Mäki (2015, 35–40) ovat todenneet, että yksilön moraali vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä. • Viittaustapoja: suora lainaus • SUORA LAINAUS ”Perinteisesti on erotettu kolme toimintamallia: kiisto, vahvistus ja kääntömalli” (Koskimies 2002, 154). • Lainausmerkit laitetaan aina alle kolmen rivin suoriin lainauksiin. • Jos suora lainaus on pitempi kuin kolme riviä, lainaus sisennetään ja kirjoitetaan rivinvälillä yksi (jotta pitkä copy paste -osuus erottuu tekstistä). Lainausmerkkejä ei tällöin tarvita. • Tekstiviitteet jatkuu • Kun samassa kappaleessa on käytetty kahta tai useampaa lähdettä, ne erotetaan toisistaan puolipisteellä. (Lehti & Mäki & Rinne 2015, 2–4; Oksanen & Virtanen 2014, 6–8.) • Kun kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, toisen kerran viitattaessa ko. lähteeseen mainitaan vain 1. kirjoittajan sukunimi ja lisätään ym. Tätä lähestymistapaa on sovellettu myös oppimiseen (Lehti ym. 2015, 57). • Kun samalta tekijältä on lähteenä useampi julkaisu samalta vuodelta, ne erotellaan kirjaimin -> myös lähdeluettelossa! (Virta 2015a, 4–6; Virta 2015b, 7–10). • Kun henkilötekijää ei ole, mainitaan julkaisijataho (tai jos tätäkään ei löydy laitetaan julkaisun otsikko) Kumppanuus merkitsee yrityksen koko organisaatiolta ja jokaiselta asianosaiselta sitoutumista pitkäjänteiseen yhteistyöhön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Suomen Kuntaliitto 2012, 4–5). • SÄHKÖISET LÄHTEET • Sähköinen lähde merkitään tekstiviitteeseen samoin kuin kirjallinenkin lähde. • Jos esimerkiksi internet-dokumentilla on henkilötekijä, mainitaan tekstiviitteessä tekijän sukunimi ja dokumentin laadinta- tai päivitysvuosi. • Ellei dokumentin kirjoittajaa ole tiedossa, laitetaan tekstiviitteeksi päävastuullisena tekijänä olevan yhteisön nimi ja vuosi, tai sivujen ylläpidosta vastaavan organisaation nimi ja vuosi (esimerkiksi vuosikertomukset, komiteanmietinnöt, tutkimusryhmien raportit). • Jos tätäkään ei löydy, ilmoitetaan dokumentin otsikko ja julkaisuvuosi. • Tarkka URL-osoite ilmoitetaan vain lähdeluettelossa, sitä ei merkitä tekstiviitteeseen. • ESIMERKKEJÄ SÄHKÖISISTÄ LÄHTEISTÄ TEKSTIVIITE: • Yleisiä kompetensseja määriteltäessä noudatetaan lakia ammattikorkeakoulusta (Arene 2015). LÄHDELUETTELOSSA: Arene 2015. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit. Http://ncp.fi/ects/materiaali/. Viitattu 2.3.2018. • JULKAISEMATTOMAT LÄHTEET • Yritysten sisäinen materiaali, esitelmät, sähköpostit, videot, äänitteet, tietokoneohjelmat ja haastattelut • Haastattelulla saatu tieto ilmaistaan viitteessä siten, että sulkeisiin merkitään haastatellun sukunimi ja haastatteluvuosi. Tradenomiliiton kokouksissa voi tavata kollegoita, luoda suhteita ja verkostoitua (Närhi 2015). • MITÄ TIETOJA LÄHDELUETTELOON? PAINETUT TEOKSET • kirjoittaja/t tai toimittaja/t (sukunimi, etunimi) • julkaisuvuosi • teoksen nimi (osa, julkaisusarjan nimi ja numero) • painos (1. painosta ei merkitä) • julkaisija/kustantaja, julkaisijan/kustantajan kotipaikka • EI kirjapainoa, EIKÄ painopaikkaa! Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Paula & Sajavaara, Pirkko 2009. Tutki ja kirjoita. 15., uudistettu painos. Tammi, Helsinki. Opas taiteen maailmaan. Länsimainen taide varhaisrenessanssista nykypäivään. 2014. 3. painos. WSOY, Helsinki. • ARTIKKELIT • kirjoittaja (sukunimi, etunimi) • julkaisuvuosi • artikkelin nimi (aakkostetaan artikkelin nimellä, ellei kirjoittajaa ole mainittu) • Teoksessa: Toimittaja(t), jos toimitettu teos. • julkaisun nimi (lehti tai eri kirjoittajien artikkeleista koostuva teoksen nimi) • julkaisun numero (vuosikerta) • kustantaja, kustantajan kotipaikka • artikkelin sivut julkaisussa • Artikkeli toimitetussa teoksessa Saarnisto, Mari 2014. Tieteellisen kirjoituksen asiantuntijatarkastus. Teoksessa Fogelberg, Pertti (toim.) Tutkimusviestinnän opas. Tutkimusten ja selvitysten laatiminen ja julkaiseminen. Valtion painatuskeskus, Helsinki, 109–117. • Lehti- ja verkkoartikkelit Maamies, Sari 2008. Mikä on aggressiivi? Kielikello (1), 18. Varainsiirtovero. 2008. Taloustaito 7.5.2008, 87. Karttunen, Kirsti 2019. Kauppojen aukiolot saattavat vapautua pian. Helsingin Sanomat 2.3.2019, A 30. Kellojen siirtäminen aiheuttaa vastustusta. Helsingin Sanomat 23.4.2018, A 28. Verkkoartikkeli: • Kaislaniemi, Mari 2015. Vuoden iskulause näyttää tältä. Markkinointi & Mainonta. Päivitetty 2.3.2015. Http://www…Viitattu 12.3.2016. • Tieteellinen aikakausjulkaisu / -lehti • Marchant, Len & Prescott, Phil & Jackson, Nic 2012. An improved, practical model of consumer choice. International Journal of Market Research 54 (1), 71–92. 54 on ko. julkaisun vuosikerta, (1) on lehden numero vuonna 2012 • INTERNET-LÄHTEET • dokumentin kirjoittaja tai sisällöstä/päivityksestä vastaava yhteisö tai dokumentin otsikko • dokumentin julkaisuvuosi • dokumentin nimi / sisällöstä vastaava yhteisö • URL-osoite • Viitattu x.x.xxxx. • Internet-lähde lähdeluettelossa Finanssivalvonta 2016. Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen. Päivitetty 21.12.2016. Http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/ Finanssialan_palveluita/Pages/asiakkaan_tunnistaminen.aspx. Viitattu 25.8.2019. • MUUT LÄHTEET • Ahonen, Markku 2015. Viestintäpäällikkö. Digital Equipment Corporation Oy, Helsinki. Haastattelu 2.3.2015. • Vilpas, Pertti 2015. Rahoituksen tutkimusmenetelmät. Luento. Metropolia AMK, Vantaa. • Mäki, Aimo 2015. Sähköpostin käyttö oppilaitoksen sisäisessä viestinnässä. Opinnäytetyö. Kansainvälinen liiketalous. Markkinoinnin tutkinto-ohjelma. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Vantaa. • Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014/932. • STTK 2020. Toimihenkilöjärjestö. Tervetuloa työelämään. Esite. • LÄHDELUETTELO • Aakkostetaan kirjoittajien sukunimen mukaan. • Jos lähteellä ei ole henkilökirjoittajaa, se aakkostetaan julkaisijan / julkaisun otsikon mukaan. • Tekstiviite ja lähdeluettelon ensimmäinen tieto ovat samat, näin lähde löytyy tekstiviitteen perusteella lähdeluettelosta. TEKSTIVIITE: Yleisiä kompetensseja määriteltäessä noudatetaan lakia ammattikorkeakoulusta (Arene 2015). LÄHDELUETTELOON: Arene 2015. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit. Http://ncp.fi/ects/materiaali/. Viitattu 2.3.2018.
answer:Tehtävä 1: Opinnäytetyön laadintaohjeet Tämän ohjeen mukaisesti opinnäytetyön tulee kattaa niin raportointi, kieli, kuin ulkoasuun liittyvät seikat. Sen rakenne koostuu perinteisesti tausta-, seloste-, arviointi- ja pohdintaosista sekä täydennysosasta, jossa esitetään lähteet ja liitteet. Kielen tulee olla selkeää ja asiatyyliä suosivaa, suositeltavaa on passiivin mutta myös ensimmäisen persoonan käyttö tietyissä osioissa. Aikamuotojen tulee olla johdonmukaisia tutkimuksen osien mukaan. Raportin rakenteessa noudatetaan tarkkoja ohjeita kansilehdestä sisällysluetteloon, johdantoon ja muihin osioihin. Otsikoinnin on oltava selkeää ja sisällöllisesti informatiivista. Tiivistelmässä tulee esitellä keskeisiä osia työstä, ja se rakennetaan neljään osaan: aihe ja tavoite, metodit ja aineisto, tulokset sekä johtopäätökset. Jokaisen osion pitäisi myötäillä raportissa esitettyjen asiakokonaisuuksien kulkua ja niiden on oltava selkeästi jäsenneltyjä. Ulkoasun osalta ohjeet ovat yksityiskohtaiset sisältäen mm. marginaalit, rivivälit, kirjasinkoon ja -tyypin. Sivunumerointi, kappalejako ja otsikoiden muotoilu vaativat tarkkaa huomiota. Hyvä kappale rakentuu havainnon (teorian), esimerkin (casen) ja päätelmän (oman pohdinnan) ympärille. Tehtävä 2: Tekstiviitteet ja lähdeluettelo Ohjeet keskittyvät tekstiviitteiden käyttöön ja lähdeluetteloon, korostaen tekijänoikeuksien kunnioittamista ja omien ajatusten erottamista lähteistä referoiduista faktoista. Viittaustavan tulee olla Harvardin järjestelmän mukainen. Tekstiviitteissä mainitaan lähde, julkaisuvuosi ja sivunumerot, ja ne erotetaan lauseen tai virkkeen osana, jotta on selvää, minkä verran tekstiä viite koskee. Suoria lainauksia käytetään rajoitetusti, koska opinnäytetyön tulee pääasiassa perustua referointiin ja omien ideoiden esittämiseen lainausten sijaan. Tekstiviitteiden avulla erotetaan oma pohdinta lainatusta tiedosta. Lisäksi on tärkeää, että teksti on johdonmukaisesti ja selkeästi viitattu, jolloin lukija voi seurata, mistä lähteestä mikäkin tieto on peräisin. Lähdeluettelon muotoiluun on annettu erityiset ohjeet, joissa on määritelty miten erilaisia lähteitä kuten painettuja julkaisuja, internet-lähteitä ja muita dokumentteja pitää käsitellä. Jokainen lähde täytyy osoittaa yksityiskohtaisesti ja lähdeluettelossa on seurattava tiettyä järjestystä, yleensä tekijän sukunimen tai julkaisijatahon mukaan aakkostettuna. Molemmissa tehtävissä korostetaan lähteiden merkitystä, tiedon asianmukaista käyttöä ja omien ajatusten erottamisen tärkeyttä. Tarkkuus ja huolellisuus ovat keskeisessä roolissa opinnäytetyön laatuprosessissa.
question:Tässä on tehtävänanto: Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuntitehtävä 4. Liiketalous Tutkimus- ja kehittämismenetelmät Terhi Kaunismäki Opinnäytetyön tyyppi, metateksti ja argumentointi Analysoitavana on Metropolian liiketalouden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden opinnäytetöitä. Analyysit tehdään pareittain. Valitkaa parin kanssa teitä kiinnostava opinnäytetyö, joka on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden tutkinto- tai koulutusohjelmassa. Katsokaa Oman opintojakson dokumenteista lista mahdollisista opinnäytetöistä, jotka on arvioitu kiitettäviksi tai hyvin hyviksi. Kirjoittakaa tehtävän alkuun opinnäytetyön tekijän nimi, opinnäytetyön otsikko ja työn valmistumisvuosi. Kirjoittakaa näkyviin myös omat nimenne. Vastatkaa alla oleviin kysymyksiin. Määritelkää analysoitava asia ensin lähteiden avulla ja sen jälkeen analysoikaa, miten kyseinen asia toteutuu valitussa opinnäytetyössä. Apua analyysiin on muun muassa Metropolian liiketalouden tutkinto-ohjelman opinnäytetyöohjeessa (ks. Oman dokumentit) Kysymykset 1. Minkä tyyppisiä opinnäytetöitä voi olla? Minkä tyyppinen opinnäytetyö lukemanne työ on? Mistä voitte päätellä työn tyypin? Miten ja missä (tiivistelmän lisäksi) opinnäytetyön kirjoittaja esittelee, minkä tyyppinen opinnäytetyö on? 2. Mitä tarkoittaa metateksti (määrittele)? Millaista metatekstiä kirjoittaja opinnäytteessä on käyttänyt? Missä osissa työtä metatekstiä esiintyy? Perustelkaa ja poimikaa esimerkkejä. 3. Millaista on hyvä argumentointi opinnäytetyössä (määrittele)? Miten kirjoittaja argumentoi eli perustelee tekstissä? Mitä argumentoinnin keinoja hän käyttää? Perustelkaa ja poimikaa esimerkkejä. 4. Mitä tarkoittaa reliabiliteetti ja validiteetti (määrittele)? Miten hyvin tosiasiat erottuvat mahdollisista tai oletetuista seikoista tai mielipiteistä opinnäytetyössä? Arvioikaa tiedon varmuuden asteen ilmaisemista. Perustelkaa ja poimikaa esimerkkejä. 5. Miten tutkimuksessa tulisi käyttää persoonamuotoja? Miten kirjoittaja käyttää persoonamuotoja? Onko persoonamuotojen käyttö johdonmukaista ja tarkoituksenmukaista? Perustelkaa ja poimikaa esimerkkejä. 6. Miten tutkimuksessa tulisi käyttää aikamuotoja? Miten kirjoittaja käyttää aikamuotoja? Onko aikamuotojen käyttö johdonmukaista ja tarkoituksenmukaista? Perustelkaa ja poimikaa esimerkkejä. 7. Miten käsitteet on määritelty (valmiita, yhdisteltyjä, itse määriteltyjä)? Missä työn osassa kirjoittaja määrittelee käsitteet? Perustelkaa ja poimikaa esimerkkejä.
answer:Tehtävänantosi koskee opinnäytetyön analysointia erilaisista näkökulmista. Tehtävä sisältää ohjeet analyysille sekä sarjan kysymyksiä, joihin sinun tarvitsee vastata valitsemasi opinnäytetyön perusteella. Analyysissa tarkastellaan opinnäytetyön eri osa-alueita kuten työn tyyppiä, metatekstiä, argumentointia, reliabiliteettia ja validiteettia sekä persoonamuotojen ja aikamuotojen käyttöä. Lisäksi tutkitaan, miten käsitteiden määrittely on toteutettu. Alla on ohjeet siitä, miten voit lähestyä kunkin kysymyksen osalta annettua tehtävantosi: 1. **Opinnäytetyön tyyppi:** Etsi lähteistä tietoa opinnäytetyön mahdollisista tyypeistä (esim. empiirinen tutkimus, kirjallisuuskatsaus, kehittämistyö). Vertaile luettua opinnäytetyötä näihin ja tunnista, minkätyyppistä työtä se edustaa. Tyypin voi päätellä usein työn tavoitteista, käytetyistä metodologioista ja tiedonkeruun laadusta. 2. **Metateksti:** Metatekstin avulla kirjoittaja ohjaa lukijaa ja tekee rakennetta selkeäksi, kuten "tässä luvussa käsittelen..." tai "edellä mainittu osoittaa...". Analysoi valitsemasi työn metatekstin käyttöä ja poimi esimerkkejä tekstistä. 3. **Hyvä argumentointi:** Etsi kirjallisuudesta määritelmiä hyvälle argumentoinnille. Tunnista tyypilliset argumentaation keinot ja soveltaa havaintojasi valitsemaasi työhön. Tarkastele, miten perusteluja on rakennettu ja mikä niistä tekee vakuuttavia. 4. **Reliabiliteetti ja validiteetti:** Selvitä, mitä reliabiliteetti ja validiteetti tarkoittavat tutkimuksen kontekstissa. Analysoi, miten varmasti tutkimuksen tulokset esitetään ja eroaako tosiasiat arvioista tai oletuksista. Vertaa havaintojasi teoreettisiin määritelmiin. 5. **Persoonamuodot:** Tutustu ohjeisiin siitä, miten persoonamuotoja tulisi tutkimuksessa käyttää. Vertaa niitä analysoimaasi työhön ja tarkasta, noudattaako kirjoittaja kyseisiä ohjeita johdonmukaisesti. 6. **Aikamuodot:** Tarkista oikeaoppinen tapa käyttää aikamuotoja akateemisessa tekstissä ja analysoi, miten valitsemasi työn kirjoittaja tämän toteuttaa. Kiinnitä huomiota erityisesti siihen, miten menneisyyden ja nykyisyyden tapahtumia kuvataan. 7. **Käsiteanalyysi:** Tunne opinnäytetyön käsitteiden määrittelyn standardikäytännöt ja tutki, miten valitsemassasi työssä käsitteet on esitelty. Keskity esimerkiksi tarkastelemaan määritelläänkö käsitteet luvun alussa vai tekstissä esiintyessään. Vastaamalla kysymyksiin ja tehtävänantosi ohjeiden mukaisesti pyrit siihen, että jokaiseen kysymykseen vastaaminen kattaa sekä teoreettisen määritelmän että käytännön esimerkit valitsemastasi työstä. Analyysi vaatii siis sekä teoreettista perehtymistä että tarkkaa lukemista ja esimerkkien poimintaa valitusta opinnäytetyöstä. Huomioi, että analyysi vaatii kriittistä ajattelua ja objektiivisuutta, sekä kykyä perustella havaintosi selkeästi ja yksityiskohtaisesti. Muista lopuksi liittää oma ja työparisi nimet sekä analysoimasi opinnäytetyön tiedot tehtävän alkuun kuten ohjeistuksessa vaaditaan.